tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kaikki asiat ei aina näy päälle päin..

Heippa! Aattelin tulla päivittään teitäki, et mitä tällä hetkellä mun elämään kuuluu..

Tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan. Jotku päivät on huonompia ku toiset, just tänää tuntuu ihan hyvältä. Mutta viikonloppu, eilinen.. Ne oli tuskaa. Mun paniikkihäiriö, pakokauhu.. Miksi sitä nyt ikinä haluatkaa kutsua, on tullu takas. Eikä se halunnu lähteä pois, vaikka kuinka yritin. Joten oon nyt alottanu lääkityksen, toivon että tää auttaa mua.

Kaikki alko töistä.. Ja jatku kotona.. Poikaystävän kans ei oo menny nii hyvin ku vois ja se on aiheuttanu mulle ahistus ja paniikkikohtauksia. Rajuja sellasia. En kestä mennä töihin, mua alkaa jo perjantaina ahistaa aivan sairaana. Vaikka tiistaina on vasta työpäivä. Eli koko mun viikonloppu on pilalla, ku stressaan seuraavaa viikkoa.

Positiivisia asioita on myös tapahtumassa. Kohta on muutto isompaan asuntoon, enkä malta oottaa! Vihdoin saan oman keittiön ja isomman asunnon! Vaikka muutanki kyllä vaan vuokralle siihen.

Teitä myös varmaan mietityttää miten menee elämänmuutoksen kans. No, huonosti menee. Mutta just nyt en jaksa stressata tai miettiä sitä mitä laitan suuhun ja mitä lukuja vaaka näyttää. Päivä kerrallaan yritän vähän muokata sitä miten syön, ja kuhan jaksan nii alan käymään taas lenkillä. Mutta nyt otan ihan iisisti! See you soon <3

<3 : Neoniperhonen

tiistai 24. toukokuuta 2016

Paussia!

Heippa, pitkästä aikaa! Syy hiljaisuudelle on että omassa elämässä on tällä hetkellä vaikka minkä näköstä meneillään.. Joten en oo oikeen kerenny tai jaksanu kirjotella tänne. Ku en kuitenkaa oo jaksanu käyä lenkillä eikä oikeen muukaan oo inspannu.

Lupaan että otan motista kiinni ja palailen tosi pian takas tänne :)

<3 : Neoniperhonen

tiistai 17. toukokuuta 2016

Pieleen menny viikonloppu..

Heippa! Musta ei oo kuulunu sen takia, ku viikonloppu oli toosi raskas. Yhtäkkiä ilman mitään varotuksia yms. mulle pukkas päälle kauhean migreeni kohtauksen. Mulla ei oo koskaan aiemmin ollu migreeniä, tai jos on ollu niin oon ollu niin pieni että mie en muista sitä.

Mulla on vieläki niin pää kipeä että saa nähä jaksanko huomenna töihin (ajastettu postaus, koska en halua kaikkea samalle päivälle :)) Säikähin aivan hirveesti ku yhtäkkiä vasen käsi oli ihan outo ja näköä alko haitata. Ku pääsin kotia nii tuli kauhea pahoinvointi ja pääkipu. Torkuin sitte suurimman osan lauantaita ja sunnuntaina otin iisisti. Eli ei oo tullu kauheesti tehtyä mitää.

Mitäs tykkäsittä mun ruokapostauksesta? Teenkö lisää niitä? Tottakai muitaki postausideoita saa nakata tonne kommentteihin!

Mie nyt parantelen itteäni ja palailen sit takas ku olo on parempi. Mietin kyllä että näinä päivinä ku ei oo oikeen mitään muuta infoamista nii voisin laittaa just näitä ruokapostauksia. Mitäs mieltä ootte?

kuva lainattu weheartit:istä.
<3 : Neoniperhonen

maanantai 16. toukokuuta 2016

1605'16

Heippa! Aattelin nyt laittaa tällasen pelkän ruokapostauksen siitä mitä oon syöny tämän päivän aikana. Tänään ei ollu niin terveellinen päivä ku pitäs..


Aamupala

Muroja, maitoa, lasi vettä, ruisleipä kinkulla ja kurkulla, 1 omena.


Lounas

Possusuikaleita, keitettyä kukkakaalta ja parsakaalta, perunaa, 1 tls voita, kivennäisvettä.

Päivällinen

Kotitekosta hampparia ; paahtoleipää, 2 siivua juustoa, 1 hampparipihvi, salaattia, sipulia, hampurilaiskastiketta vai mikä ikinä onkaan.. Ketsuppia, kurkkua, 0,5 dl makaroonia, 1 lasi maitoa.

Iltapala

1 paahdettu ruisleipä, juustolla, kurkulla ja salaatilla. 3 nakkia, 100g jugurttia, 1 lasi kivennäisvettä.

Mitäs te ootta tänää syöny?

<3 : Neoniperhonen

torstai 12. toukokuuta 2016

Miten jotku asiat voi olla niin vaikeita?

Hei! Pyydän anteeks siitä että blogi on ollu tosi hiljanen viime aikoina ja että on tullu vaan negatiivista postausta.. Mutta tällasta tää on välistä, joskus tulee huonoja päivä, jopa viikkoja. Se on ihan okei, kuhan ei jää siihen jumittaan.

Kävin tänään yhen läheisen kans yhellä luennolla, tää nainen joka piti sitä luentoa kerto paljon siitä miten diabeetikon tulee syödä. Mulla ei oo diabetesta, mutta mun läheisellä on. Siellä se kerto kaikkea mahollista miten kannattaa syödä, mitä kannattaa välttää. Tiesin jo osan niistä asioista mutta se oli tosi kuitenki tosi kiva käyä siellä, se jotenki motivoi mua jatkamaan.

Mun tavotehan on syödä paremmin ja voida paremmin. Haluisin että mun astma ei ois näin paha ja että en ois niin riippuvainen herkuista ku aiemmin. Haluan oppia että terveellinen on myös hyvä vaihtoehto ja siitäki voi nauttia. Haluan myös oppia sen, että lenkkeily ja liikkuminen ei ole kamalaa vaan se on oikeasti tosi ihanaa ja se on yksi elämän nautinnoista. Tämän mun elämänmuutos matkan aikana haluan myös oppia rakastamaan itseäni sellasena ihmisenä ku oon. Olin sitten lihava tai laiha, brunetti tai blondi, silmälasipäinen tai silmälasiton.

Se on vaan plussaa että laihun, että näytän hyvältä vaatteissa enkä rantapallolta. Mun on tosi hankala hyväksyä itteni tällasena ku oon nyt ja vihaan sitä että en pidä mun peilikuvasta. Seki on yks motivaatio tähän matkaan, että plussana laihdun ja näytän paremmalta omissa silmissä. Toivon todellaki, että tän matkan myötä opin rakastamaan mun kehoa, sillä se on mun temppeli.

Mulle saa ja pitää laittaa terveellisiä mutta toosi maukkaita ruokia tonne kommenttiboksiin!

kuva lainattu weheartit:istä.

<3 : Neoniperhonen

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Epäonnistumisen merkeissä

Hei! Mua vähän hävettää tulla kirjotteleen tänne taas. Ku ei mulla oo mitää sanomista, muuta ku että tänään ja eilen herkuttelin.. Mutta ei se mitään, nyt skarpataan ja huomenna taas terveelliseltä pohjalta uuteen nousuun. Mitäs teille kuuluu?

Tänne ainaki kuuluu ihan hyvää, paitsi että oon kipeänä. Päätä särkee ihan hirveenä ja kurkku on kipee.. Nokka vähän tukossa ja ääni painoksissa.. Tän viikon työt on ohi ja nyt voi ottaa ihan iisisti. Tässä nyt kattelen jäkistä ja juon kivennäisvettä. Eipä mulla oo nyt oikeen muuta..

Vähän paha mieli ku hävettää ja kaduttaa noi repsahdukset. Antakaas mulle kaikkein parhaimmat vinkit miten välttää kauheaa makean nälkää! Nyt oon taas "koukussa" herkkuihin, joten pitää taas irtautua niistä.

Jatkan tota jäkiksen kattomista nyt, anteeks kauheesti ku blogi on ollu aika tylsä viime aikoina. Plus että tää oli varmaan kaikkein tylsin postaus ikinä!
kuva lainattu weheartit:istä.

<3 ; Neoniperhonen

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Kaduttaako?

Hei! Mitä kuuluu? Tänne kuuluu ihan hyvää. Eilen vietettiin jo vähän äitienpäivää ku järjestettiin poikaystävän kans äitilleni ylläri. Käytiin grillailemassa ja kattelemassa vähän maisemia ja muuta kivaa.

Ajattelin nyt rehelliesti tulla kertoon teille yhen asian. Repsahdus. Eilen tuli syötyä jonku verran karkkia ja pari keksiä. Mutta mun mielestä se on ihan okei. Oon herkkulakossa, kyllä. Mutta en oo vihanen itelleni, en oo pettyny. Vaikka tällä kertaa söin karkkia ja keksiä niin en masentunu eikä se saanu mun motivaatiota laskemaan, kuten joka kerta aiemmin. Enkä ajattele sillain niinku ennen "nojoo, ihan sama eilen söin nii miks en syö tänäänki." tai "kaikki meni jo pilalle, ihan sama vaikka syön enemmän herkkuja.."

Tällä kertaa ajattelen niin että, okei. Söin herkkuja, se oli kiellettyä, mutta tästä on hyvä jatkaa. Tää oli vaan pieni "ylämäki" tässä hommassa eikä se tarkota sitä että oisin tehny kauhean virheen. En kuitenkaa syöny kilokaupalla karkkia, tai keksiä. Söin ihan vaan pari, ja siihen se jäi. Eikä karkki tai keksit edes ollu niin hyviä, mitä ne aiemmin on ollu. Ei tullu sellasta kamalaa himoa ku aiemmin että voi ei, nyt pitää hakea lisää.

Joskus epäonnistuu, mutta ei sen kannata antaa vaikuttaa mitenkään mihinkään. Se on mennyttä ja nyt pitää vaan suunnata eteenpäin. Vaikka tuli herkuteltua ja tänäänki tulee koska on äitienpäivä niin ei se tarkota sitä että koko prosessi on pilalla. Enkä tulevaisuudessa tulekkaan oleen ihan täysin ilman herkkuja, mutta pyrin siihen että oon lähes herkuton ja jos herkutellaan niin herkutellaan maltilla. Ei kauheita määriä niinku ennen.

Mutta nyt, mie lähen pyöräileen hetkeksi ja sen jälkeen lähetään hakeen äitin kakku ja mennään sinne kahville. Mie päivittelen teitä taas pian! Ajattelin että piän tässä jonku ajan päästä (ehkä jo huomenna, jos muistan..) semmosen päivän/viikon että laitan tänne kuvien keran kaiken mitä syön päivän aikana. Mitäs mieltä ootte?


kuva lainattu weheartit:istä.

<3 : Neoniperhonen

perjantai 6. toukokuuta 2016

Juustonaksuja

Hei! Siitä onki jo aikaa, ku oon istahtanu vaan koneelle ja kirjottanu. En oo lopettanu, en oo repsahtanu. Motivaatio kirjottamiseen on vaan ollu hakusella. Mutta ei, en oo unohtanu teitä! Arki menee siinä missä muukin. Oon käyny lenkillä, syöny kunnolla ja käyny töissä.

Vappuna halutti hirveesti juustonaksuja ja karkkia, mutta hillitsin mun hurjan himon! Mun poikaystävä oli kuskina sen kavereille ja ajelin sit niitten kans koko lauantain. Päivällä käytiin hyvän ystävän perheen luona grillaamassa, siinäpä se vappu meniki.

Viikko on menny tosi hitaasti, mutta samalla tosi nopeaa. On mahtunu kaiken näköstä, niin työntekoa ku pyöräilyä, lenkkeilyä ja muuta kivaa. Eilen poikaystävä laitto mun pyörän kuntoon ja käytiin sitten pieni mutka kokeilemassa miltä se pyöräily tuntuu. En oo toosi pitkään aikaan pyöräilly, mutta silti meni hyvin.

Viikonlopun suunnitelmat ; lauantaina järjestetään poikaystävän kans mun äitille ylläri ja sunnuntaina mennään mun äidin luo kakkukahville (kyllä, siellä syön pienen palan kakkua, mutta se on ihan okei.) joten en usko, että kirjottelen tänne viikonloppuna ku on muita suunnitelmia. Mutta ens viikolla sitten!

Tässä muuten on tapahtumassa kivoja juttuja tulevaisuudessa. En paljasta vielä mitään, ennen kun tiiän varmasti! Pitäkää kuitenki mulle peukkuja maanantaina <3

Miten teidän vappu meni? Joittako simaa, grillasittako?

kuva lainattu wehearti:istä.

<3 : Neoniperhonen

torstai 28. huhtikuuta 2016

Ahistusta..

Huomenta! En oo pariin päivään kirjotellu, ei oo vaan haluttanu istahtaa koneen ääreen ku töissä on ollu vaikeaa.. Tiistaina mua niin ahisti että en tienny oikee että miten päin pitäis olla. Keskiviikko oli vähän helpompi, mutta seki sitten meni ihan harakoille. Mun työpaikalla on yks nainen joka on kiusannu mua jo jonku aikaa. Se on esim. Potkinu mua, huutanu mulle, haukkunu mua läskiks ja se kyttää mua jatkuvalla syötöllä tosi vihasesti..

Mulla ei oo enää mitään inspiraatiota mennä töihin ku se nainen on siellä. Mua pelottaa mennä sinne, mitä jos se taas potkii mua? Tai huutaa mulle? Tai jotain vieläpahempaa? Onhan se aiemminki potkinu. Sille pietettii puhuttelu ja se lopetti sen, mutta ku aloin taas kulkeen bussilla niin se kyttääminen alko.. Eikä ne muka siellä töissä voi tehä mitää asialle, niitten mielestä mun pitää alkaa käymään psykiatrilla joka viikko ja harjottaa pois mun paniikkihäiriö ja ahdistus. Mun mielestä tää on niin väärin mua kohtaan.

No mutta, ihan sama. Tänään ei onneks tarvi mennä töihin. Lähen äitin luo kyläileen ja iltapäivällä me lähetään toiseen kaupunkiin lääkäriin. Äiti ei halua lähteä sinne yksin nii lähen sen kaveriks. Meen nyt heti aamusta äitin luo ku poikaystävällä alkaa työt 8 eikä mulla oo kyytiä äitin luo ellen lähe nyt aamulla ja sinne on pitkä matka ja pitää ottaa aika paljon tavaroita mukaan.

Ja hei! En oo vieläkään syöny herkkuja tai mitää sellasta! Oon myös kattonu mitä pistän suuhun ja kävelin jonku verran tiistaina ja keskiviikkona. En viittiny ihan 2km lenkkiä tehä ku siellä sato kaatamalla. Muutenki mulla on auennu varpaanväli niin se on tosi kipeä.. Mutta pääasiahan on se että käy edes vähän kävelemässä! Mutta nyt aamupalaa ja pakkailua. Mukavaa päivää kaikille!

kuva lainattu weheartit:istä.
<3 : Neoniperhonen

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kerron itestäni..

Moikka! Mie ajattelin, et kerron itestäni sen verran että tunnette mua kuitenki jotenki. Ehkä tää postaus auttais teitä ymmärtään mua paremmin, tai sit tää postaus on vaan turha eikä ketään kiinnosta? En aijo tässä kertoa siitä, kuinka mulla on joku tietty syy miks oon lihonnu, en todellakaan. Oma syyhän se on, ku ei ole liikkunu tarpeeks ja on vaan tullu mässäiltyä.

Tää postaus kertoo musta, vähän syvällisemmistä asioista. Jotenki tää tuntuu hieman raskaalta kertoa, toki voin turvautua tänne anonyymin nimen taakse, mutta silti tää on mun blogi. Kerron täällä suurimman osan. Avaudun aika hyvin, tai ainaki tulen avautuun tulevaisuudessa kuhan tää blogi pääsee jaloilleen. En myöskään kirjota tätä blogia sitä varten, että haluaisin kuuluisuutta, tulla tunnetuksi "isossa blogimaailmassa" - en välitä siitä pätkääkään. Haluan olla inspiraation lähde itelleni, motivaatio. Haluan kirjottaa tätä blogia sen takia, että kun on vaikeaa nii voin lukea kaikista saavutuksista, hyvistä hetkistä.. Haluan myös inspiroida muita ihmisiä, haluan että jos joku saman painonen nuori neiti siellä jossain miettii laihdutusta saa musta motivaatiota liikkua.

Häpeän useasti mun ulkonäköä, en käy uimassa vaikka rakastan uimista! Mutta pelkään sitä mitä muut ajattelee. Voisin ihan hyvin käyä salilla, muttako siellä on muita ihmisiä. Tiedän että ne ajattelee että "no mitäs toi läski täällä tekee ku sen pitäs olla hesellä ostamassa hamppareita." Haluan näyttää näille idiooteille, että kyllä läski, lihava, ylipainonenki pystyy.

Mua on koulukiusattu niin pahasti koko mun kouluajan.. En enää ikinä halua takas kouluun. Mulla ei oo ammattia, haluan ammatin. Mutta en uskalla, en halua mennä enää takas kouluun. Tiedän että ihmiset "muuttuu ajanmyötä" mutta ku kaikki ei muutu. Ihan sama vaikka ihmiset muuttuu, näen kuitenki samat naamat jotka huusi mulle rumia sanoja, toivo et tapan itteni tai syön itteni hengiltä. Ku käyn lenkillä ja joku tulee mua vastaan, mua alkaa ahistaan. Tänään vasta nautin lenkkeilystä enkä ajatellu sitä mitä muut ajattelee musta. Kävelin omaan tahtiin. Tein oman lenkkini ja olen ylpeä!

Mutta kuitenki ne rumat sanat, ne lyönnit. Kaikki. Ne jäi mieleen ja ne jätti arvet. "Harrastan" paniikkihäiriötä, saan paniikkikohtauksia. Voin huonosti, masennun helposti ja ku oon masentunu nii syön. Syön herkkuja, syön ruokaa, syön liikaa. Joskus en syö ollenkaa ku mua oksettaa se mitä peilistä näen.

Tämä kaikki on väärin. Kenenkään ei pitäis voida huonosti, kenenkään ei pitäis olla laiha, mahtua kokoon XS-M. Vaikka on lihava, niin kyllä lihavatki pystyy tekeen asioita, LIHAVAT VOI OLLA KAUNIITA. Lihavatki pystyy ihmeisiin ilman mitään kummallisuuksia. Tän blogin myötä etin itelleni tukiverkostoa, joka tukee mua sillon ku on vaikeaa. Mie tuen teitä ku teillä on vaikeaa. Kaikesta huolimatta oon tässä tänään ja haluan tehä muutoksen mun elämälle. Haluan olla terveellisempi ja voida hyvin. En halua kuolla liikalihavuuteen tai johonki sairauteen joka tulee sen myötä.

kuva lainattu weheartit:istä.


<3 : Neoniperhonen

Sohvaperuna

Iltaa, yötä, aamua? En tiiä mitä pitäs sanoa. Mua ei väsytä, ei sit ollenkaa. En saa unta, oon pyöriny sängyssä 22-02 välillä ja sen jälkee luovutin. Aattelin istahtaa koneen ääreen ja kattoa youtubea ja selailla vähän nettiä. Päätin myös että ku en eilen kerenny postailla niin voin tehä sen sit nyt.

Heräsin aika aikasten, ku piti alkaa siivoon. En halunnu että poikaystävä joutuu tuleen sotkuseen kotiin. Joten nousin sängystä, söin aamupalan ja aloin siivoaan. Siinä meniki koko päivä, eli en tänää (kirjotan tänää ku en oo vielä nukkunu..) käyny lenkillä ku tuli siivotessa kuuma ja tuli kuitenki liikuttua. Ku poikaystävä tuli kotia nii käytii kaupassa ostamassa maitoa ja juustoa. Loppu ilta meniki sitten siinä että katottiin perjantain salkkareita, juteltiin, halittiin ja pussailtiin. Oon niin onnellinen ku hellu tuli kotia!

Huomisen suunnitelmat on sitten pyykkipäivä, lenkillä käynti ja ruuan laitto. Oli tarkotus että oisin lähteny poikaystävän mukaan yhelle työkeikalle mutta en saanu unta ja hänen täytyy lähteä jo 7 ajamaan.. Joten en todellakaan ole lähössä mukaan, kuten sanoin en oo saanu nukuttua vielä ja kello on jo jotain 3 yöllä..

Tällaset yöt tekee mut hulluks. Ainoa asia mitä oisin halunnu ois ollu että oisin saanu kunnon yöunet että jaksaa sitten alottaa viikon positiivisella energialla. Eihän se kyllä oo myöhästä vielä, kuhan pääsisin nukkuun. Tiistaina on muutenki töihin nii sunnuntain ja maanantain välisen yöunet ois tosi tärkeät.. Mutta ajattelin että julkasen tän postauksen ja meen sen jälkee takas peiton alle ja kokeilen nukahtaa. Mitä te yleensä teette jos ette saa unta? Pistäkääpä vinkkejä tulemaan, mulla nimittäin on joskus näitä huonoja öitä. Hyvää yötä, tai mukavaa aamua, hauskaa päivänjatkoa.. koska nyt luetki tän!




<3 : Neoniperhonen

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Lauantaipäivän laiskottelut!

Heippa! Tänään oli taas semmonen päivä että oli oikeesti tosi vaikea vaihtaa vaatteet ja lähteä ulkoileen.. Venyin ja vauin sängyssä, keksin kaikkea muuta tekemistä ja "no jos mie kohta.. kohta, katon vaan tämän.. no jos selais facen äkkiä.."

No.. Lopulta mie kuitenki otin itteäni niskasta, vaihoin vaatteet ja lähin lenkille. Ette voi arvatakkaa kuinka ihanalta tuntu vaan olla ulkona, nauttia ilmasta ja maisesmista. Kevät on ihanaa aikaa, vaikka aiemmin oon vihannu kevättä. Mutta ku tuolla ulkona liikkuu nii näkee kuinka parissa päivässä lumi sulaa, paikat muuttuu.. Tänään oli rennompi lenkki, en menny täysillä, nautin vaan. Mutta pääasiahan on se että lähin ulos ja ulkoilin. Oon ylpeä!

Päivälliseks tein mun lempiruokaa! Tortillaa, nam. Täytän mun tortillat yleensä juustodipillä, jauhelihalla, juustoraasteella, sipulilla, paaaaljolla kurkulla, maissilla, salaatinlehdillä ja kermaviilillä tai chreme fraichélla. Nyt otan vaan rennosti sängyllä ja aattelin et katon jonku leffan. Tämmöset lauantait on täydellisiä! Mitäs te ootta tänää puuhaillu?

löysin aivan ihanan kuvan weheartit:istä!

<3 : Neoniperhonen

Aihepostaus : Elämäni lihavana

Heippa! Torstaina mainittin näistä ns aihepostauksista, joten ajattelin että miks ei? Tää on ensimmäinen osa tätä "sarjaa" vai miksi tätä nyt vois sanoa.. Tämän postauksen aiheena on vaatteet!

Mun mielestä lihaville on vaikea löytää vaatteita, varsinki nuorekkaita vaatteita. Melkeen joka paikassa missä vois olla plus koon vaatteita, niin ne on pelkästään jotain täti-vaatteita. Mua niin raivostuttaa! En oo vielä läheskään täti, tai no oon täti mun veljentyttärelle. Mutta en täti-täti, jos ymmärrätte mitä tarkotan? Semmonen 40-50v, haloo, oon 20 paikkeilla oleva nuori nainen.

H&M:llä on plus koon puoli, mutta ei todellakaan täällä meiän kaupungissa. Pitää lähteä kauemmas että löytyy H&M missä on plus koon vaatteita. Netistähän voi tottakai tilata, mutta ei sitä koskaan tiiä minkä kokonen sen pitää olla, jos se on loppu ku lähetän takasin jne. Oon haaveillu treenihousuja tooosi kauan, mutta ne on AINA!! loppu kun kattoo H&M sivulta. Siellä ois myös yks treenipaita, huppari vai mikä se nyt on.. Haluisin senki, mutta siis oikeasti, 50€? Ei mulla oo varaa laittaa niin paljoa rahaa pelkästään yhteen paitaan ku elämän tilanne on tämä.

Paidan hinnasta voiaanki mennä sitten muitten vaatteitten hintoihin. Plus koon vaatteet on TODELLA kalliita, miksi?! Katot nettisivuilta, kaupasta, ihan mistä tahansa niin XS-XL koot on tosi halpoja, mutta heti ku on kyseessä plus koon vaatteet niin ei mitään puhetta että saisit kauniin paidan alle 18€.. On tosi turhauttavaa ku löytää jotain kivaa kaupassa joka on sopuhintaan niin sitä ei todellakaan tehä isommassa koossa kun XL..

Lihavia ihmisiä on kuitenki aika paljon olemassa ja tarvitaan meki vaatteita. Vai pitäiskö lihavien ihmisten pysyä sisällä ja laihojen käyä ulkona? Niillehän niitä vaatteita löytyy ihan mielin määrin..

Musta tuntuu myös siltä, että heti ku vähän lihavempi ihminen kävelee "normi" vaatekauppaan ja kattelee siellä vaatteita niin ihmiset kyttää enemmän. Aivan ku lihavalla ei olis mitään asiaa "normaaliin" kauppaan. Sama juttu, ku meet plus kokosten puolelle niin ihmiset kyttää sillonki. Miks en saa olla oma lihava itteni? Miks kaikkien pitää kytätä? Oon mieki ihminen siinä ku muutki.


Onko teillä vinkata halpoja mutta hyviä kauppoja/nettisivuja? Kommentoikaa toki, jos pidätte näistä aihepostauksista niin jatkan ja saa toki ehdottaa aiheitaki!

<3 : Neoniperhonen

Every workout counts!

Heippa! Oon viikonlopun yksin kotona, nii oon vaan illan makoillu sängyssä, kattonu leffaa.. Selannu youtubea ja tekstaillu poikaystävän kans. Tänään on vähän ristiriitaset tunnelmat. Voi olla siks, ku en oo tottunu siihen että oon yksin kokonaisen viikonlopun.. Mutta tän blogin tarkotus on se että kerron mun tuntemuksia, kokemuksia ja ihan vaan yksinkertasesti rehellisesti kaiken.

Tähän mennessä tää homma on menny loistavasti ja oon NIIN ylpeä itestäni! - 4,2 kg alle 2 viikossa. Ei sillä puntarin lukemalla oo mitään väliä oikeasti, mutta se on semmonen mikä oikeasti motivoi mua! Varsinki näin alussa, ku mittailut ei oikeen silleen vielä oo mitään tulosta tuottanu. Muutenki, käytän semmosta sovellusta aina ku käyn kävelemässä, sen nimi on Runkeeper (en oo sponssattu, tuskin edes näin pieni blogi sais mitää sponsseja) ja se laskee minuutit, kilometrit ja kalorit. Arvatkaa mitä!! Viime viikolla ku aloin käveleen niin kävelin 5 minuutissa 0,3km.. Eilen kävelin jo 0,41km/5min JA!!! Tänää 0,56 tai 0,58km/5min. Mulle se on iso saavutus jo! Alussa yleensä revin kunnolla et tulee hiukan lämmin ja sit hidastan tahtia.

Kävelen reippaasti niin tottakai mulla ottaa henkeen, aika paljonki. Astma on kyllä yks p*ska, en tykkää yhtään. Mutta tänään huomasin myös sen että ei ollu enään niin vaikea hengittää ja ei hengästyny yhtä pahasti ku aiemmin. Yes!! Mua aina hävettää ku tulee ihmisiä vastaa ja hengitän/kuulostan siltä et kuolen kohta.. Mut yleensä katon aina toisee suuntaan ja kuuntelen musiikkia nii en välitä niistä. Ainoa miinus tän päivän lenkissä on se että mulla on nyt kurkku kipee että epäilen että palellutin itteni lenkillä.. Mutta saa nähä, jos on hyvä olo nii meen päivällä taas lenkille ku alkuviikosta en käyny lenkillä.

No, mut siihen mitä tarkotin tolla alulla, lupasin olla rehellinen jne. Oli se että mulla alko mietityttään vähän. En oo ajatellu tätä "laihuttamista" laihuttamisena vaan elämäntapamuutoksena ja syy miks aloin lenkkeilee, kirjottaan blogia ja vaihtaan parempaan ruokavalioon oli se että en halua kuolla myöhemmässä vaiheessa elämää siihen että oon liian lihava. Mutta nyt mietin sitä myös silleen että saan uusia hienompia vaatteita.. Haluan myös näyttää siltä mikä kuva mulla on omasta ittestäni. Ymmärrättekö mitä tarkotan? En nää itteäni tämmösenä läskimöhkäleenä oikeasti, vaan laihempana nuorena seksikkäänä naisena..

Mua myös hiukan mietityttää että sit ku oon laihtunu, tuleekohan ihmiset ajatteleen musta toisella tavalla ku mitä ne ajattelee musta nyt. Tuunkohan aina oleen niitten silmissä läski, ällö, syöppö jne? Ne pojat jotka on sanonu ettei ne ikinä tapailis mua ku oon niin lihava, tuleekohan ne pyytää mua treffeille? "Kaverit" jotka on puukottanu selkään, tuleekohan ne takas? Niin paljon kysymyksiä mutta ei yhtään vastausta. Tähän on hyvä lopettaa. Hyvää yötä!


kuva lainattu weheartit:istä.

<3 : Neoniperhonen

torstai 21. huhtikuuta 2016

Pyykkiä!

Heippa! Jätin eilen kirjottelematta, halusin poikaystävän kans viettää vähän omaa aikaa ku se lähtee viikonlopuks reissuun. Mutta eihän sitä joka päivä kerkeä kirjotella, eikä pidä kirjotella.

Eilenki olin laiska enkä lähteny lenkille, en kyllä yhtään tiiä että miks. Oisin ihan hyvin voinu, mutta ei motivaatio riittäny. Shame on me! Tänään kuitenki ajattelin että meen suoraan pyykkituvalta lenkille, ku mulla on pyykkiaika 13-15.. Kuten huomaatte nii kello alkaa lähenteleen jo 14 enkä oo vieläkää päässy pyykille.. Pitää vaihtaa pyykkiaika jos kenelläkää ei oo mun jälkee pyykättävää.

Me mennään poikaystävän kans shoppaileen ku sillä loppuu työt ja sen jälkeen meillä on saunavuoro. Muita suunnitelmia ei varmaan löydy, muuta ku et käytetään ehkä mun äitiä kaupassa saunan jälkeen.. Eli aika tylsä torstai..

Millasia postauksia te muuten oikee haluatte lukea? Ajatus ois että kirjottelisin aina välistä ns "aihepostauksia" esim, Miten koen elämäni lihavana ois yks semmonen mistä haluisin kertoa.. Siihen ois jo aika paljon juttuja mitä haluisin tänne kirjotella, mitäs mieltä te ootta? Kommentoikaa! Mutta nyt! Pyykille ja lenkille!

kuva lainattu weheartit:istä

<3 : Neoniperhonen